Työkeskus Sampola mukana Pumadassa

Entisöityjä huonekaluja ja rottinkitöitä

Yksi Pumada-projektissa mukana olevista yhteistyötahoista on Työkeskus Sampola Hämeenlinnasta. Työkeskus Sampola on viittomakielinen työpaja, joka tarjoaa töitä lähinnä kuuroille ja kuurosokeille. Sampolasta löytyvät entisöinti- ja verhoiluosasto, kirjansitomo, harja- ja rottinkityöosasto sekä tekstiilityöosasto. Näiden lisäksi Sampolassa järjestetään myös yksilöllisesti räätälöityä työtoimintaa. Sampolalla on oma verstasmyymälä ja nettikauppa, joissa myydään sen omia tuotteita. Tuotteissa tärkeää on kotimainen ekologinen käsityö, yksilöllinen brändi sekä pienet tuotantosarjat. Harjoja ja rottinkitöitä Sampolassa valmistetaan myös tukkumyyntiin. Entisöinti- ja verhoiluosaston toimeksiannot tulevat suoraan asiakkailta, eikä Sampolassa myydä erikseen entisöityjä huonekaluja.

Sampolan entisöintiosastoa

Timo Sollo on ollut Sampolan asiakkaana jo parinkymmenen vuoden ajan, ja yritykset ovat tehneet erilaisia korjaustöitä ja urakoita puolin ja toisin. Viime talvena Timo Sollo otti yhteyttä Sampolaan ja kysyi, kiinnostaisiko heitä lähteä mukaan Poltinahon Pumadaan entisöimällä joitain sieltä löytyneitä esineitä. Sampolaan vietiinkin sittemmin erilaisia talon historiaan kuuluvia esineitä, kuten pitkät penkit, naulakko sekä kirjoituspöytä, jonka entisöintiä seuraamme jatkossa lähemmin. Tällä hetkellä esineet odottavat vielä entisöitäväksi pääsyä.

Talosta löytyneet esineet pyritään entisöimällä palauttamaan alkuperäistä vastaavaan asuun. Kirjoituspöytä on koivua ja siinä on alunperin ollut vaalea petsi ja lakka, joka sittemmin on tummunut kellertäväksi. Pöydän kansi on myös likainen, joten pöytä puhdistetaan ja hiotaan kauttaaltaan, jonka jälkeen se käsitellään uudelleen vaalean koivun sävyiseksi. Mikäli kirjoituspöydästä löytyy jotain historiallista, esimerkiksi vanhoja kirjoituksia tai kaiverruksia, ne säilytetään. Sampolassa entisöintiä odottamassa ovat myös talosta löytyneet pitkät keinonahkaiset penkit, jotka ovat ajan saatossa lahonneet. Penkit kunnostetaan uusin materiaalein vanhoja tapoja kunnioittaen. Tarkoituksena on saada penkit hyvään, kestävään käyttökuntoon niin, että niiden ulkoasu väreineen ja materiaaleineen henkii vanhaa. Sampolan entisöintiosaston työnjohtajan Simo Hirvilammen mukaan Pumada on kohteena siitä helppo, että retro on nyt "in", joten entisöitäviin esineisiin on helppo löytää sopivia, niiden alkuperäisen aikakauden mukaisia värejä ja materiaaleja. 50-luvun suositut värit kuten erilaiset vihreät, oranssi ja lime ovat niin sanottua tämän päivän retroa, joka on nyt suosittua myös erilaisissa maaleissa ja tekstiileissä.

Pumadasta Sampolaan entisöitäväksi toimitettu kirjoituspöytä

Tutustu lähemmin Työkeskus Sampolaan: http://www.sampola.fi/.

Poltinahon Pumada - Leipomosta asunnoiksi

Pumadassa säilytetään talon tunnelmallinen henki

Poltinaholla, sen Poltinahontien puoleisella laidalla Luja Betonin ja Salen välissä nököttävä tiilirakennus on kuin suoraan Aidensfieldistä ja brittisarjasta Sydämen asialla.

Näkymää ovat viime viikkoina "häirinneet" kaivurit ja rakennusmiehet telineineen.

Yrittäjä Timo Sollo paljastaa, mistä työmaaksi muuttuneessa rakennuksessa on kyse.

- Hämeenlinnan Sotilaskotiyhdistyksen vuonna 1949 rakennuttamaan taloon, sen kahteen kerrokseen valmistuu kuusi pienehköä kotia. Aikanaan rakennus valmistui yhdistyksen leipomoksi ja limonaditehtaaksi, mutta ehti palvella myös puolustusvoimia, lähinnä 4. Erillisen Autokomppanian luokkatiloina vuodesta 1990.  Kaupungin ostettua vuonna 2001 tyhjentyneen kasarmialueen siellä olevine rakennuksineen, entinen soden leipomo seisoi tyhjillään tai erilaisten yhteisöjen tilapäisessä käytössä talo seisoi kymmenkunta vuotta.

Yhteisöllisyys

RS-kohteen, Asunto Oy Pumadan rakennustyöstä vastaavan Timo Sollon mukaan loft-henkisistä asunnoista tehdään tunnelmaltaan kotoisia. Vanhan, rosoisen kunnostaminen oli yrittäjältä tietoinen ratkaisu - energiatyötä parhaimmillaan, vaikka se hinnaltaan tulee jopa uutta kalliimmaksi. Vanhassa häntä kiehtoo myös henki ja historia.

- Otamme jo rakennusvaiheessa huomioon talon vanhan hengen, yhteisöllisyyden. Sen toivon jäävän vallitsevaksi myös tulevien asukkaiden väliseen kanssakäymiseen.

- Vanhan muuttamisessa nykyaikaisiksi asunnoiksi on kuitenkin huomioitava rakennusmääräykset ja -lait ja paloturvallisuus, sen lisäksi vanhaan on kyettävä sovittamaan nykyaikainen tekniikka, Sollo kertoo.

Hän haluaa mainita, että huolimatta tarkoista määräyksistä yhteistyö niin kaupungin kuin Museoviraston kanssa on sujunut hyvässä hengessä. Rakennuksen ulkoasu on suojeltu.

- Määräysten ohessa olen saanut hyviä neuvoja ja ohjeita, Timo Sollo kiittelee.

Yhteisöllisyyttä ja asukkaiden hyvää arkea silmällä pitäen rakennuksen pohjakerrokseen on arkkitehti Anne Ranta-Eskola suunnitellut kotoisat saunatilat ja asukkaille yhteisen huoneen kuntoiluvälineineen.

Yhteisöllisyyden henkeen ovat omilla vahvuuksillaan sitoutuneen Sollon yrityksen lisäksi Hämeen ammattikorkeakoulusta työelämäpalvelukoordinaattori Jukka Raitanen ja liiketaloutta opiskeleva, hankkeesta blogia pitävä Jonna Kainulainen. Asiantuntijapalveluitaan tarjoaa hämeenlinnalainen, muun muassa Avainlippu-palkinnolla palkittu sisustussuunnittelija Jesse Kakkola.

Mukana on lisäksi Kuurojenpalvelusäätiö Sampola, missä tulevien asukkaiden yhteiseen käyttöön kunnostetaan rakennuksesta vielä löytyneitä vanhoja huonekaluja. Pumadan arkkitehtuurista vastaa arkkitehtitoimisto ascare Oy Anne Ranta-Eskola.

Uusi asunto-osakeyhtiö on nimetty As Oy Pumadaksi. Pumadahan tarkoittaa herkullista, vaaleanpunaista kuorrutusta (sotilaskoti)munkin päällä.

Poltinahon pitkä historia

Varuskunta on antanut leimansa jo vuosisatojen ajan Hämeenlinnan elämään.Poltinahon kasarmialue on palvellut sotaväen harjoituskenttänä jo 1700 -luvulla. Varuskunnaksi alueen rakensivat venäläiset 1800 -luvulla ja 1900 -luvun alussa.

Suomen itsenäisyyden aikana Poltinaho ehti toimia kasarmialueena, useiden yksiköiden sijoituspaikkana. Viimeksi alueella toimi 4. Erillinen Autokomppania, vuoteen 2001, jolloin alueen rakennuksineen osti Hämeenlinnan kaupunki.

As Oy Pumadan rakennuksen Hämeenlinnan Sotilaskotiyhdistys rakennutti sotilaskodin leipomoksi vuonna 1949. Ensimmäisenä leipurimestarina leipomossa toimi Manda Lassila ja hänen apunaan Pekka Wathen sekä Jenny Kaukokari.

Yhtä aikaa munkinpaistohuoneen kanssa valmistui rakennuksen alakertaan Sotilaskotiyhdistyksen oma limonaditehdas Sotilaskodin Virvoke.

Poltinaholla sijainnut, vuonna 1961 rakennettu ja tilapäiseksi tarkoitettu sotilaskoti on purettu Salen tieltä vuonna 2009

Lähteet: Raakel Henttonen/Eero Kuoppa: Sotapesästä sodeen, Pekka Laine: 4. Erillinen Autokomppania, Lea Ahoniemi/Marjatta Hinkkala: Armeija-aika maavoimat.

Teksti: Marjatta Hinkkala